SONAATTEJA SUDENHEIMOLLE
PROLOGI
Rakkaudesta suteen nämä viisut on raapustettu.
Vihattuun otukseen jota on pelätty ja kunnioitettu.
Otukseen joka on levinnyt laajimmalle nisäkäsrotuna.
Se on wahva merkki siitä että se on selviytyjä,
taidis, kuten saamelaiset sanovat.
Vain susi on otuksista inimisen veroinen.
Eikä se ole unohtanut miten luonnossa selvitään.
Inimisen kohdalla lähtölaskenta on alkanut jo.
Ja näyttää että tuhon tie on kuljettava loppuun,
ellei mitään dramaattista tapahdu järjen suhteen.
Hukasta viis veisataan, mutta se ei syö itseään hengiltä.
Se säätelee heimonsa kokoa. Se antaa nuorille vastuuta.
Se hallitsee yhteistyön. Se tappelee vain pakon edessä.
Sen heimolla on tiukat säännöt joiden noudattamatta
jättämisestä voi seurata kuolema tai heimosta karkoitus.
Pettureita ei suvaita.
Susi ei ole ahne, eikä se valehtele, ei siis petä.
Silloin kun se on vahvempi se ottaa
ja silloin kuin on heikompi se väistyy.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
(Tämä on minun ikioma elinikäinen susiprojektini,
Sivu täydentyy uusilla weisuilla omine aikoineen)
<<<<< Takaisin hyllyyn
Copyright Harmaasusi © 2007. harmaasusi.com on rek.dom. nimi.
Kaikki oikeudet pidätetään tavoitettaessa.
Riidat ratkastaan INARIssa, Kaamas-joen penkalla, käräjäkivillä.
Leukulla tai kirveellä.
Sateen sattuessa koko homma katotaan Kievarin laavulla,
sekin INARIn kinkerpiirissä
webdesign 2006-7 © Oh-show-tah Ho'ne-ne Inc.
Post Scriptum.
Kerro tutuillesi. Hiiren OIKEALLA näppäimellä T.Ä.S.T.Ä. (Firefox)